Tutkimusten mukaan puoluepolitiikka ei ole nuorten suosiossa, vaan uusi sukupolvi vaikuttaa mieluummin erilaisten some-kampanjoiden tai lyhytaikaisen aktivismin muodossa. Kevään eduskuntavaaleissa oli kuitenkin ehdolla paljon myös 1990-luvulla syntyneitä. Yksi heistä on 22-vuotias valtsikalainen Alviina Alametsä, joka pyrki eduskuntaan vihreiden listalta. Arkadianmäen ovet eivät 1270 äänellä auenneet Alametsälle tällä kertaa, mutta vaalikampanjointi oli hänen mukaansa mielenkiintoinen kokemus.
Miten päädyit ehdolle eduskuntavaaleihin?
“Olin ehdolla kuntavaaleissa vuonna 2012. Silloin vaalibudjetti oli paljon pienempi, noin 20 euron luokkaa. Se kului vegaanisten vaalikeksien leipomiseen ja kampanjatiimin booliin. Flaijerit tulostettiin Aleksandriassa. Pääsin kuitenkin Helsingin kaupungin ympäristövaliokuntaan, ja se innosti myös eduskuntavaaliehdokkuuteen. Kunnallispolitiikassa huomasin, että politiikan kautta voin vaikuttaa tärkeinä pitämiini asioihin, kuten ilmastonmuutokseen, köyhyyteen ja tasa-arvoon. On tärkeää, että eduskunnassa on nuoria pitämässä sukupolvemme puolia. Nykyään esimerkiksi koulutuksesta on liian helppo leikata.”
Millainen kokemus vaalikampanjointi oli?
“Todella mukava! Kadulla kampanjoidessa tuli paljon kannustavaa ja positiivista palautetta, mikä tuntui tietysti hienolta. Lisäksi pääsin osallistumaan erilaisiin paneelikeskusteluihin nimekkäiden politiikan konkareiden kanssa. Harvoin sitä pääsee 22-vuotiaana tuomaan mielipiteitään esiin samassa seurassa esimerkiksi Erkki Tuomiojan tai Pekka Haaviston kanssa.”
Miten nuoreen ikääsi on suhtauduttu?
“Ikääni on kommentoitu todella paljon. Osa sanoo, että on hienoa nähdä nuorten olevan aktiivisia, mutta moni myös kertoi äänestävänsä minua mieluummin vasta neljän vuoden päästä. Sain monilta kehotuksia hankkia lapsia ennen kansanedustajan uraa. En usko, että kanssani samanikäiset miesehdokkaat saivat tämän kaltaisia kommentteja. Tässä näkyy raadollisesti se, että vanhanaikaiset asenteet istuvat yhteiskunnassamme tiukasti.
Jonkin verran kadulla tuli vastaan myös uhkaavia ja liiallisiin henkilökohtaisuuksiin meneviä tilanteita. Jotkut tulivat esimerkiksi kertomaan minulle seksifantasioitaan. Päällisin puolin kadulla kampanjointi oli kuitenkin mukava kokemus.”
Mitä valtsika on antanut sinulle?
“Valtsika on antanut minulle elinikäisiä ystäviä, ja siellä tutustuin myös kampanjapäällikkööni. Tiedekunnassamme on paljon erilaisia ihmisiä, mutta kaikkia yhdistää mielenkiinto politiikkaan. Tämä pakottaa pohtimaan omia arvoja ja mielipiteitä sekä perustelemaan niitä.
Valtsika on opettanut kriittistä ajattelua. Siellä puhutaan paljon esimerkiksi elvyttävästä talouspolitiikasta, vaikka valtamediassa ei juuri näy tämän kaltaisia vaihtoehtoisia talousnäkemyksiä. Viestinnän kannalta onkin kiinnostavaa, mistä tämä johtuu.”
Kuva: Sebastian Trzaska
