Kandityö perehtyy kriisiviestintään
Kristiina Markkanen, 22, tutkii keväällä valmistuvassa kandidaatintyössään kriisiviestintää sosiaalisessa mediassa. Markkanen on koko opintojensa ajan ollut kiinnostunut kriisiviestinnästä, joten aihevalinta oli luonteva. Eniten aiheessa kiinnostaa sosiaalisen median mahdollisuus mobilisoida ihmisiä kriisitilanteissa.
Oman alan töissä käyvän Markkasen suurimmaksi haasteeksi on kevään aikana osoittautunut ajankäyttö. Hän kehottaa kaikkia tulevia opinnäytetyön tekijöitä varaamaan työlle aikaa ja keskittymään siihen kunnolla.
”Akateeminen työskentely vaati paljon ajatustyötä: ei voi vain istua alas ja alkaa kirjoittaa. Myös lähteisiin tutustuminen on vienyt yllättävän paljon aikaa.”
Gradu murtaa mieskuvaan liittyviä stereotypioita
Sonja Ulman, 25, gradu käsittelee mieskuvaa Suomessa esitettävissä televisiomainoksissa. Hän selvittää, millaisia stereotypioita miehiin liitetään ja miten niitä voitaisiin purkaa televisiomainoksissa käytettävillä keinoilla.
Gradu on jatkoa Ulman kandityön aiheesta, joka löytyi hyvän vinkin avulla.
”Kandiseminaarissa ohjeistettiin, että yksi hyvä tapa löytää kiinnostava tutkimusaihe on valita teema, jota on tutkittu paljon, ja kääntää se toisin päin.”
Kandityön myötä hankittu lähes valmis teoriapohja on pelastanut kiireisen Ulman gradun.
”En olisi mitenkään ehtinyt tehdä graduani ilman kandia työni taustalla.”
Loppukesästä valmistuvalla Ulmalla on kahden työn ja opintojen lisäksi vielä yksi asia jännitettävänä: syksyllä tuore maisteri menee naimisiin.
Väitöskirja pureutuu maahanmuuttajiin liittyviin diskursseihin
Erna Bodström, 33, tutkii väitöskirjassaan diskursseja maahanmuuttajille suunnatuissa esitteissä, joita eri ministeriöt ovat tuottaneet. Bodströmin kiinnostus maahanmuuttoa ja siihen liittyviä negatiivisia asenteita kohtaan heräsi 90-luvulla, kun rasismi alkoi yleistyä Suomessa.
Bodström korostaa väitöskirjansa aiheen yhteiskunnallista merkitystä. Hän uskoo, että esitteet ovat paljon enemmän kuin sanoja paperilla: myös rivien välistä löytyvillä viesteillä on merkitystä.
Bodströmin mukaan työn tekemisen suurin haaste liittyy sekin juuri merkityksellisyyteen.
”Haastavinta on epävarmuuden sietäminen. Välillä tulee sellainen olo, että onko huomioillani oikeasti merkitystä, ovatko ne edes oikeita.”
Hyvän tutkijayhteisön tuoma vertaistuki sekä omien ohjaajien apu ja palaute auttavat jaksamaan työn parissa. Välillä on myös päästävä nollaamaan ajatuksia teatterin tai joogan pariin. Pään tyhjentäminen tuottaa usein myös tulosta.
”Työpäivä ei pääty siihen kun suljen koneen ja lähden työhuoneelta. Joskus saatan esimerkiksi lenkillä yhtäkkiä oivaltaa, miten jokin ongelma ratkeaa.”
Kuvat: Joona Raudaskoski
