Viestinnän voi määritellä lukuisin eri tavoin. Perinteisen käsityksen mukaan on kuitenkin ollut selvää, että viestintä ja journalismi ovat kaksi eri asiaa.
Journalismi, tai joukkoviestintä yleisesti, on tahdottu pitää – erityisesti yliopistomaailmassa – erillään viestinnän muista osa-alueista. Vaikka Tampereen yliopistossa opiskellaan tällä hetkellä journalismin ja viestinnän tutkinto-ohjelmassa, käytännössä koulutuksen pääpaino on selvästi journalismissa.
Tähän perinteiseen jaotteluun näyttäisi tulevan pian muutos. Yhä useampi Tampereen uusista opiskelijoista on suuntautunut ennemmin viestintään kuin journalismiin. Nämä opiskelijat saattavat kokea pettymyksen, kun he huomaavat opetussuunnitelman vaihtoehdottomuuden.
Vaikka tilanne yliopistoissa pysyisi nykyisen kaltaisena vielä pitkään, työelämässä muutos on jo käynnissä. Perinteiset mediayhtiöt, kuten MTV ja Sanoma, kyntävät kehnosta tuloksesta toiseen. Yt-neuvottelut ovat alalla arkipäivää.
Tampereen toimittajakoulutuksen viikkolehden Utaimen tekemän selvityksen mukaan Suomessa on yli 1200 työtöntä toimittajaa. Avoimia oman alan työpaikkoja on noin 40.
Huono taloustilanne kutistaa myös lehtien freelance-budjetteja. Epävarmat freelance-työt eivät muutenkaan houkuta kaikkia. Säännöllisen palkan perään riittää haikailijoita.
Tilanteelle ei ole näkyvissä loppua, sillä toimittajaopinnot aloittaa Suomessa vuosittain 200 ihmistä. Viimeisen seitsemän vuoden ajan työpaikkoja on kadonnut vuosittain saman verran.
Moni on pisteessä, jossa alan vaihto on ainoa mahdollisuus. Mikäli uudelleenkouluttautuminen ei tunnu oikealta ratkaisulta, ovat erilaiset viestintätehtävät luontevin vaihtoehto. Perinteisestä erottelustaan huolimatta journalismi ja viestintä ovat varsin lähellä toisiaan.
Tampereen journalistiopiskelijoita löytyykin nykyisin muun muassa viestintätoimisto Milttonin leivistä. Tampereen yliopiston viestintäpäällikkönä toimii vuosia toimittajana työskennellyt Katja Kannonlahti ja entisen Talvivaaran, nykyisen Terrafamen, viestintäpäällikkö Olli-Pekka Nissinen on niin ikään kokenut toimittaja.
Tämä kehitys merkitsee ainakin sitä, että viestintäalan työpaikoista kilpaillaan nyt ja vastaisuudessa selvästi enemmän kuin vuosituhannen alussa.
Ennemmin tai myöhemmin myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on pakko miettiä toimittajakoulutusta uudelleen. Joko tutkintojen painopistettä tulee muuttaa, tai aloituspaikkoja vähentää tuntuvasti.
Nykytiedon valossa tällaisia muutoksia saadaan odottaa vielä hyvän aikaa. Jo nyt on kuitenkin selvää, että media-alan muutokset vaikuttavat työmarkkinoilla muihinkin kuin toimittajakuntaan.
Kirjoittaja on neljännen vuoden toimittajaopiskelija Tampereen yliopistosta.
VAIN MEDIAA –kirjoituksissa vieraskynäkirjoittaja käsittelee mediaan liittyviä ilmiöitä.
