Teksti ja kuvitus: Anna-Sofia Krjukov

Lammassaari

Lammassaari

Pehmoinen pylly ja sottainen suu

silmiis kun katsoo, sydän pakahtuu.

Ja tiedän, et kellekään toivo kuin hyvää

töytäisyt viestii vain rakkautta syvää.

Vieraiden hyväilystä muisto vain jää,

silti vierestäs löydät jotain pysyvää

sillä ystävän silkkivillaan

voi pään painaa koitteessa illan

Valle

Valle nuolaisi karvaista ylähuultaan

ja sai kielelleen kylmiä hiutaleita.

Katsahdus pörrömahaan

varmisti riemun;

se oli pohjoistuulen valkeaksi tuivertama.

Pakkasyökin on mukava

kun kaikki on pehmeää.

Voi pyllähtää, pyörähtää, pompsahtaa

ihan hetkisen, väsymyksen viekoittelemiseksi.

Ensilumi oli saapunut

– ja nukkumaanmenoaika,

sillä Valle

oli nalle.