Teksti: Päätoimitus

Mitä jos keväällä suosikkiehdokkaasi lähtisi kampanjoimaan kuntavaaleissa kuvalla, jossa poseeraa Jägermeister-shotin kanssa sitsipöydässä, on pukeutunut Sexy Santa -halloweenasuun tai käyttää vanhaa Snapchatin koirafiltteriä?

Todennäköisesti vastaavia kuvia on vapaasti saatavilla netissä niin sinusta kuin kenestä tahansa meistä. Kauas on tultu ala-asteen “älä jaa koko nimeäsi netissä” -saarnoista. Sosiaalinen media on julkinen tila, ja vähän kaivamalla meistä löytyy yksityisviestejä, somepostauksia ja videoita todennäköisesti kymmenienkin vuosien päästä.

Politiikan ja viestinnän opiskelija voi helposti päätyä tulevaisuudessa julkiseen virkaan tai muuhun merkittävään asemaan. Viralliseen aikuisten oikeaan työhön, jossa rakennetaan brändiä, annetaan asiantuntijalausuntoja ja verkostoidutaan niin maan perkeleesti.

Tosiasiassa tuntemasi opiskelutoveri ei muutamassa vuodessa tule muuttumaan mihinkään, eikä nuoruuttaan pääse enää pakoon. Sama henkilö jakaa läheiset kaverit -stooriinsa hauskan videon, jossa lentää rodeohärän selästä tai kellottaa gambiinaa, ja seuraavana päivänä kehuskelee linkkarissa seminaarista, jossa keskusteli ministerin kanssa nuorten vaikuttamismahdollisuuksista. Ennen vapaa-ajan seikkailut jäivät sisäpiirin tietoon, nyt niistä on julkista todistusaineistoa.

Vaikutusvalta ja hauskanpito eivät sulje toisiaan pois.

Voidaanko presidentiksi valita henkilö, joka on joskus esiintynyt tikkatauluna? Tai soittanut yleisön edessä peniksellään pianoa? Kyllä voidaan. Alexander Stubb ja Volodymyr Zelenskyi ovat varmasti saaneet kuulla tempauksistaan kohtuuttomuuteen saakka, mutta nimitystä tai suosiota se ei ole estänyt.

Eikä sen pitäisikään. Ihmiset ovat aina osanneet juhlia ja myös tehdä välillä virhearvioita. Asiaton käytös ja puhe on aina ollut asiatonta ja väärin, mutta viattomalla juhlimisella ja hauskanpidolla ei satuteta ketään. Kaiken virallisuuden, maineenhallinnan ja akateemisuudenkin keskellä on hyvä muistaa, että on ihan sallittua välillä pitää hauskaa ja olla nuori ja typerä. Tai vähän vanhempi ja typerä.

Kenties kymmenen vuoden päästä poliitikkojen bilevideoihin ei enää suhtauduta niin vakavasti, koska voimme muistella omia julkaisujamme tai kaverille lähettämiämme klippejä.

Tässä lehdessä sekä juhlitaan että käydään läpi vakavia yhteiskunnallisia aiheita. Keskustelemme väkivallasta, fasismista ja mielenterveydestä sekä bailaamme Itämeren aalloilla niin kadettien kuin kanssavaltiotieteilijöiden kanssa. Vuorokausi on päättymässä ja pimeän turvin nautimme, pidämme hauskaa ja ehkä välillä myös vakavoidumme pysäyttäviin hetkiin. Yöhön päättyy myös tämän vuoden päätoimituksen työnsarka, ja on aika jättää lehti seuraavan päivän tekijöille. Pitäkää rima korkealla ja korkkarit katossa.