Teknologiat lävistävät ja välittävät todellisuuttamme yhä enemmän. Teknologia on läsnä kommunikaatiosta ystävien kanssa videovalvontaan kaduilla. Jopa hengittämämme huoneilma on ilmastointilaitteiden suodattamaa. Ei siis olekaan ihme, että teknologioiden sovellusala on levinnyt myös jokaöiseen nukkumiseemme.

TEKSTI Vivi Säiläkivi KUVA Roosa Säävälä

Unta analysoivat älypuhelinsovellukset, vesiviilennetyt peitot, unilasit, aivoaaltoja manipuloivat äänisysteemit… Unen laatua parantavia teknologioita on kehitetty lukemattomia. Tyypillisin esimerkki uniteknologiasta on unikapseli eli kotelon kaltainen ääneltä ja valolta eristetty päiväunipaikka, johon voi pistäytyä nukkumaan esimerkiksi lentokentillä. Japanissa on jopa kapselihotelleja, joihin liian kiireiset työntekijät voivat mennä nukkumaan taukojensa ajaksi.

Modernin maailman kiihtyneen tempon ja stressaavuuden voi epäillä olevan syynä uneen liittyvien teknologioiden kehittämiselle. Heikko unen laatu ja liian vähäiset yöunet ovat kroonistuneet kehittyneissä maissa. Hyvä unen laatu on jotain, mihin pyritään ja millä yksilö voi parantaa asemaansa huonounisten yhteiskunnassa.

Unen laatua parantavien teknologioiden käyttämiseen vaaditaan rahaa. Pallonmuotoinen unta monitoroiva laite nimeltä Sense soittaa rauhoittavaa nukahtamista helpottavaa musiikkia, herättää käyttäjänsä optimaaliseen aikaan ja kertoo esimerkiksi kuinka ilmankosteus on vaikuttanut käyttäjän uneen. Hintaa tällä laitteella on noin sata Yhdysvaltain dollaria. Vihreää valoa käyttäjänsä silmiin kohdistavat, jetlagin parantavaksi väitetyt lasit maksavat vielä enemmän. Raskaan ja stressaavan matalapalkkaisen työn tekijällä tuskin on varaa ostaa tällaisia laitteita nukkumistaan parantamaan. Ero vähempi- ja suurempivaraisten välillä kasvaa, kun paremmat unet luovat kompetentimman yksilön. Unesta on tullut hieman kuin statussymboli.

Hyvä unen laatu tekee yksilöstä tehokkaamman, paremman työntekijän. Yhdysvalloissa työnantajat laittavat työntekijöitään kursseille, jotta nämä oppisivat nukkumaan paremmin. Jotkut yritykset jopa maksavat bonuksia työntekijöilleen, jos nämä pystyvät osoittamaan nukkuneensa vaaditun määrän tarpeeksi usein. On mahdollista, että tulevaisuudessa työehtosopimuksissa työnantaja voi velvoittaa työntekijää nukkumaan tietyn määrän työsuhteen voimassa pysymiseksi, sillä huonosti nukkuneet työntekijät heikentävät yrityksen tulosta. On olemassa laskelmia siitä, kuinka huono unenlaatu vähentää talouden tuottavuutta. Yhdysvaltojen bruttokansantuote voisi olla 2,8 prosenttia eli yli 400 miljardia Yhdysvaltain dollaria korkeampi, jos työntekijät nukkuisivat paremmin. Japanin vastaava summa on yli 130 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Uniteknologiat vaikuttavat korjaavan vain yksittäisiä suurempaan kokonaisuuteen liittyviä ongelmia, jotka ilmenevät huonounisuutena. Holistisemmat ratkaisut keskittyisivät huonounisuutta aiheuttavien tekijöiden, kuten työnteon hektisyyden ja kuormittavuuden, poistamiseen. Toki teknologioista voi olla hyötyä esimerkiksi kroonisten tilojen nukkumista vaikeuttavien oireiden hoidossa. Esimerkiksi tinnituksen peittämiseen voidaan käyttää valkoista kohinaa lähettävää laitetta, jonka kohinaan tinnitus uppoaa.

Lopulta kyse on siitä, kuka saa aivonsa huuhdeltua tehokkaimmin, jotta olisi valmiina ja tehokkaana seuraaviin tehtäviin: viimeisimmän tutkimustiedon mukaan aivot huuhtoutuvat unen aikana selkäydinnesteellä, joka kuljettaa aivoihin kerääntyneet kuona-aineet pois. Unen piristävä vaikutus perustuu tähän huuhteluun. Ihmiset ovat valmiita maksamaan siitä paljon.