Biojätepussin pohjalla mätänevä omena tai haavasta tihkuva kellertävä neste ovat kiistatta esteettisesti epämiellyttäviä ja pahanhajuisia. Mätänemistä ei silti tulisi aliarvioida sen ällöttävyyden vuoksi, sillä se on koko elämän kannalta tärkeä prosessi.

TEKSTI Salla Rajala KUVA Iisa Pappi

Mätäneminen tarkoittaa tapahtumaa, jossa mikrobit hajottavat eloperäistä ainesta hapettomissa olosuhteissa. Tämän hajottamisen seurauksena syntyy kaasuja, jotka aiheuttavat juuri sen mädälle tyypillisen hajun.

MÄTÄNEMISPROSESSI ALKAA, kun mikrobit alkavat pilkkoa mätänevää tuotetta, kuten omenaa, pienemmiksi paloiksi. Omenan sisältämät hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat hajotetaan ja ne liukenevat yksinkertaisemmiksi yhdisteiksi, kuten sokereiksi, aminohapoiksi ja rasvahapoiksi. Seurauksena mätänevä omena muuttuu kauniin kiinteästä löllöksi limaksi.

Prosessi kuitenkin jatkuu, ja liukoisista aineista, eli siitä löllöstä limasta, alkaa mikrobien vaikutuksesta muodostua monien vaiheiden kautta erilaisia kaasuja. Tärkein niistä on metaani. Metaanin muodostuminen on koko prosessin kriittisin vaihe, sillä metaania muodostavat mikrobit eivät kestä lainkaan happea, vaan hapen läsnä ollessa mätänemisprosessi pysähtyy. Hapen määrä, tai pikemminkin sen puuttuminen on huomioitava erityisesti silloin, kun mädätysprosessia hyödynnetään teollisiin tarkoituksiin.

Teollisella mädätyksellä voidaan hyvin kontrolloiduissa olosuhteissa tuottaa biokaasua, joka koostuu samoista kaasuista, joita luonnossa tapahtuvassa mätänemisessäkin syntyy. Biokaasu on uusiokäytettävä ja hiilineutraali energiamuoto, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi lämmön- ja sähköntuottoon sekä biopolttoaineena. Biokaasussa metaania on 50-70% ja hiilidioksidia 30-50%. Hiilidioksidia ei tarvita biokaasun energiakäyttöön, mutta sitä syntyy väistämättä mikrobien hajotustoiminnan seurauksena. Hiilidioksidi ei kuitenkaan mene täysin hukkaan, vaan sitä voidaan hyödyntää hiilidioksidilannoituksessa, jolla kiihdytetään kasvien kasvamista.

BIOKAASUA VOI TEHDÄ melkein mistä tahansa orgaanisesta, eli eloperäisestä, ja helposti hajoavasta aineksesta.  Käytännössä biokaasua tuotetaan eläinten lannasta, jätevedestä, biojätteestä sekä kasvibiomassasta – joskaan ei puusta. Biojätettä siis ihan oikeasti kannattaa kierrättää! Prosessiin käytettävä aines vaikuttaa suoraan tuotetun biokaasun määrään. Runsaasti kaasua syntyy aineksesta, joka sisältää vähän vettä ja paljon helposti hajoavaa materiaalia, esimerkiksi eläimen lannasta. Biokaasun valmistamista voi kokeilla myös kotona solmimalla biojätepussin tiiviisti kiinni ja odottamalla joitain päiviä, kunnes pussiin alkaa muodostua metaania.

Biokaasua käytetään paljon lämmitystarkoituksiin, ja se on kuluttajalle edullinen valinta. Esimerkiksi joillakin maatiloilla on oma biokaasulaitoksensa, jossa eläinten lanta muutetaan biokaasuksi.  Kaasu puolestaan hyödynnetään tilan lämmittämiseen. Biokaasun tuotossa muodostuu myös mädätettä, kiinteää ainesta, joka ei hajoa prosessin aikana kokonaan. Mädäte sisältää paljon kasveille välttämättömiä ravinteita, joten se on erinomainen lannoite pelloille.

ENERGIANTUOTON LISÄKSI mätänemisellä on hyvin tärkeä rooli luonnossa, sillä kasvu ja elämä perustuvat ravinteiden kiertoon. Kasvit tarvitsevat kasvaakseen ravinteita, kuten hiiltä, typpeä ja fosforia. Ne ottavat ravinteita jatkuvasti maasta juurillaan ja eläinten syödessä kasveja nämä ravinteet siirtyvät eläimiin. Ilman hajotustoimintaa, myös mätänemistä, maasta otetut ravinteet eivät koskaan palaisi takaisin maaperään, vaan ennen pitkää ne loppuisivat, eivätkä kasvit pystyisi kasvamaan. Mikrobien ansiosta näin ei kuitenkaan tapahdu, sillä kaikki kuollut materiaali hajotetaan takaisin alkuaineiksi, muun muassa hiileksi, typeksi ja fosforiksi.

Niin ällöttävää kuin mätä onkin, tulisi sitä tarkastella myös toiselta kantilta. Mätänemisprosessi antaa meille maapallon varoja tuhlaaville ihmisille mahdollisuuden käyttää uusiutuvaa energianlähdettä moniin tarkoituksiin. Lisäksi prosessissa toimivat mikrobit ovat yksi syy siihen, että elämä täällä voi ylipäätään jatkua. Aika mahtavaa, eikö?