“Kun ihminen, joka on kaatunut rähmälleen ja noussut ylös ottamalla kylmästä kangistuneilla sormillaan tukea maasta, tajuaa haaskanneensa tähänastisen elämänsä, tajuaa ettei halua palata hirveän yksinäiseen kotiinsa ja miettii, mitä ihmettä tämä oikein on, silloin sataa tuota helvetin valkoista lunta”
Lukulistallani jo melko pitkään ollut Han Kangin Valkoinen kirja yllätti lukukokemuksena, sillä Vegetaristin (2007) lukeneena oletin, että myös tämä kirja olisi tarinan muodossa oleva provosoiva, raaka kuvaus kuolemasta ja elämästä. Sen sijaan kyseessä oli runollinen, kaunis, pienistä pätkistä koostuva epämääräinen, mutta samalla melko tarkka kokoelma valkoista.
Han kirjoitti kirjan muutaman tunnin ikäisenä kuolleelle isosiskolleen, jonka elämää ja kuolemaa sekä sitä seuranneita asioita hän pohti kirjassa. Hän yhdistää siskonsa elämän kauniisti myös toisessa maailmansodassa tuhoutuneeseen kaupunkiin, lapsuutensa tuttuun valkoiseen koiraan sekä muihin valkoisiin asioihin. Lukiessa huomaa, kuinka valkoinen väri on läsnä kaikessa syntymästä kuolemaan, riisikakuista epätoivoon.
Valkoinen kirja on kauniisti kirjoitettu runollinen kokoelma valkoisia asioita, mutta päällimmäisenä lukukokemuksesta jäi mieleen epätoivo. Han kirjoittaa arkisista asioista riipaisevasti, ja toisaalta suurista asioista pelkistetyn yksinkertaisesti. Elämän voi tosiaan löytää pienistä (valkoisista) asioista.
“Jos siis olisit yhä elossa, minä en voisi olla. Jos minä olen nyt elossa, sinä et voi olla olemassa. Vain pimeyden ja valon sinertävillä rajamailla erotamme vaivoin toistemme kasvot”.
Kirjassa toistuu ajatus mitä jos – tuttu aatos kaikille, etenkin suuren menetyksen kohdanneille. Ajatuksiin voi samaistua, ja kirja onkin tietyllä tapaa lohdullinen. Kuitenkin se käsittelee menetystä, traumaa sekä hylätyksi tulemista raa’asti: vaikka kieli on kaunista, tapa kertoa asioita on kaunistelematon.
Yksi asia, josta Han kirjoittaa kirjassa toistuvasti, on lumi. Suomalaisena näihin kuvauksiin kylmästä ja lumesta oli helppo samastua, ja myös sen takia kirja tuntui erittäin läheiseltä, vaikka kaikkiin asioihin eteläkorealaisen kirjailijan kirjassa ei kulttuurierojen vuoksi voinutkaan yhtyä.
Kokonaisuutena Valkoinen kirja oli vaikuttava, helppolukuinen sekä surullinen. Arvosanaksi antaisin kirjalle kolme tähteä viidestä, mutta keskinkertainen arvosana tulee vahvan lukusuosituksen kera. Tämä on kirja, joka jokaisen tulisi lukea.
Han Kang – Valkoinen kirja
Kustantaja: Gummerus
Julkaistu: tammikuu/2021
Sivumäärä: 111