Teksti: Heta Heikkilä
Kuvitus: Siiri Mäkinen
Urbaani sanakirja määrittelee vitutuksen seuraavasti:
”Vitutus tarkoittaa suuttumusta, ärsyyntyneisyyttä tai muuta negatiivista tunnetilaa. Sitä on potenut ainakin joskus lähes jokainen, ja sitä voisikin jo kutsua kansantaudiksi. Vitutukseen ei tiettävästi kuitenkaan ole kukaan kuollut –. Oireena se on usein ohimenevä ja sen torjumiseksi kullakin on omat keinonsa. Toisilla auttaa hermosavut tai alkoholi, toisilla taas vaikkapa punttisali tai maratoni.”
Tässä numerossa haastattelimme opiskelijoitamme siitä, mikä heitä juuri nyt vituttaa. Vitutuksen tunnetta herätti muun muassa vaaleihin liittyvät teemat, sipsit ja deittailu.
“Olispa opetellut jo fuksina jonkun oikean viittaustekniikan kunnolla, eikä hajoilis gradua tehdessä!!!”
“Se, ettei mun valtsikaihastus lue mun ajatuksia ja tajua, että oon korvia myöten ihastunut häneen.”
“Omille etuoikeuksilleen sokeat ihmiset. Tekisi mieli huutaa, ravistella ja herättää maan pinnalle.”
“Polvilaisten tekopyhyys.”
“Vituttaa, kun kirjahyllystä loppuu tila. Vituttaa myös, että en oo ehtiny lukee kirjoista puoliikaan.”
“Saamattomat ihmiset, HOAS-hakemuksen täyttö, miehet.”
“Nykypäivän deittikulttuuri. Miks pitää piilottaa tunteet ja esittää vaikeesti tavoiteltavaa, vaikka olis oikeesti kiinnostunut?”
“Se, että ei saa kesätöitä oikeesti ihan kuka vaan soitelkaa pliis haluun ees haastatteluun.”
“Järjestödraama polvissa pistää vituttamaan. Siis voisko jengi ottaa vähän happea, miten tätä voi aina olla vuodesta toiseen. Rauhottukaa järjestö-öyhöt nyt pikkusen.”
“Vituttaa, että kaikki sipsit ei oo vegaanisii.”
“Paskat vaaliohjelmat, eli puolueet ei kerro suoraan keinoja mihinkään.”
“Vituttaa, että vantaalaiset luulee, et mä oksensin kerran kännissä kokonaisen nakin. Oikeesti oksensin puistossa ja joku heitti sinne nakin. Sit kaikki tuli ihmettelemään sitä lätäkköä ja huuteli: ‘Mitä vittua, tää muija oksensi kokonaisen nakin!’”
“Erityisesti tällä hetkellä vituttaa Venäjä, tekopyhä politiikka, inflaatio, tiskaaminen ja Helsinki-keskeinen politiikka.”
“Vituttaa, ettei julkisella puolella oo headhuntereita, joiden kautta voisi rakentaa suhteita… Ja sit vituttaa se, että jos haluat olla virkamies, niin oletuksena on, et haluat olla julkisesti esillä esim. viraston somessa. No nyt kun alotin, niin vituttaa myös ulkoministeriö.”
“Vituttaa se, että alan olemaan ’akateemisesti vanha’. Kehtaanks mä enää mennä bileisiin, kun oon kolme vuosikurssia kaikkia muita vanhempi, enkä tunne sieltä ketään? Kaveritkin on niin akateemisesti vanhoja, et käy töissä eikä enää biletä. Oon vittuuntunut ja katkeroitunut siitä, et koronavuodet vei mun parhaat bilevuodet. Vituttaa siis pohjimmiltaan kai se, etten oo fuksi.”