Teksti: Päätoimitus
Seksi myy – eikä medialla ole varaa olla epäseksikäs. Sisällön pitää olla tarpeeksi houkuttelevaa, jotta lukija on valmis avaamaan inflaation kurjistamaa kukkaroaan ja ylittämään maksumuurin.
Pick me -mediataloissa vain lukijoiden klikkaukset ratkaisevat. KATSO KUVAT!
Kun huomiota ei saa tarpeeksi, alkavat huono itsetunto ja talousvaikeudet vaivata. Silloin täytyy turvautua Sanna Marinin kampaaja-rakkaaseen – tai johonkin muuhun yhtä yhteiskunnallisesti merkittävään uutisaiheeseen.
Paikallislehdet ovat totaalisessa pulassa: kaavamääräykset eivät ole lukijalle kovinkaan kiihottavaa luettavaa. Mutta pitäisikö median keskittyä minäminä-journalismin sijaan jälleen aikuistenoikeisiin asioihin, kuten poliitikkojen törttöilystä vaikenemiseen?
Onko kaupallisuus pilannut demokratiamme ja tehnyt journalismista pelkkää klikkien perässä läähättämistä? Ehei, sen ansiosta idealistinen ajatus informoidusta kansalaisesta toteutuu: kaikki tietävät Tuksun palanneen keikkalavoille!
Me emme ole kuin muut mediat. Groteski ei kaipaa huomiotasi touhutipan vertaa. Me keskitymme aikuistenoikeisiin asioihin, kuten rivouksien painattamiseen. (Vittu, tässä pääkirjoituksessa ei ole yhtään kirosanaa…)
Kaupallinen media ei vedä meille vertoja: G on todellinen seksisymboli. Siksi tämän vuoden kolmas Groteski on omistettu intohimoille.
Antautukaa. Nauttikaa. Muistakaa juoda vettä, sillä it´s getting hot in here.
Olkoon tämä pääkirjoitus kunnianosoitus Habermasille, jonka oppeja emme valmistumisemme jälkeen tule koskaan enää tarvitsemaan.
