Teksti: Heta Heikkala
Kuva: Viivi Kontinen
Kaikki ympärillämme koostuu alkuaineista. Niitä tunnetaan 118 kappaletta, joista 10 on kemiallisesti valmistettuja. Kaikki muu on kerrostumaa, sekoituksia. Ihan niin kuin ChatGpt, vaikkei suinkaan aina yhtä laskelmoidusti. Eli useissa todellisuuksissa, niin materiaalisessa, psyykkisessä kuin henkisessä, kerran syntyneet asiat eivät katoa, vaan ne jäävät kiertämään erilaisissa olomuodoissa.
Nyt ChatGpt kertoo minulle uudesta alusta:
“Uusi alku tarjoaa tilaisuuden jättää taakse menneisyyden haasteet ja aloittaa raikkaasti, mahdollistaen itsensä kehittämisen, uusien tavoitteiden asettamisen ja positiivisen asenteen omaksumisen tulevaisuutta kohtaan.”
ChatGpt:ssä mikään ei ole uutta. Se vain analysoi ja yhdistää olemassa olevaa tietoa monimutkaisten algoritmien avulla. Tosin minulle se kuitenkin voisi kertoa jotain uutta, ja uutuus onkin usein henkilökohtaista. Edellä olevat lauseet kuitenkin vain toisintavat muun muassa aikakausilehtien usein käyttämää narratiivia uusista aluista.
Alut ja uudet asiat voi nähdä illuusioina, joiden avulla harhaudumme asioiden työstämisestä tuudittautuen johonkin uuteen, raikkaaseen ja kontrolloituun. Ne saattavat siis peitota alleen niitä juurisyitä, joiden vuoksi alunperin uutta alkua edes kaivattiin. Jatkuva tarve uusille aluille on myös suuri perusta jatkuvalle tarpeelle kuluttaa. Uusi alku Espanjasta, vaatekaupasta, kirpputorilta, ihmissuhteesta, hiusten värjäämisestä… Samaan aikaan ovat kai alkuaineetkin illuusiota siitä, että voisimme luokitella ja ymmärtää kosmoksen lainalaisuuksia, vaikka ne ovat ymmärtämisen ulottumattomissa.
Ajattelin vuoden vaihtuessa tekeväni vuodesta 2024 toiminnan vuoden. Sellaisen, jossa voin alkaa uskomaan omaan toimijuuteeni suhteessa yhteiskuntaan esimerkiksi aktivismin kautta. Toistaiseksi se on tarkoittanut muun muassa hiusten värjäämistä useaan otteeseen sinisestä blondiksi ja blondista punaiseksi ja taas tummansiniseksi. Se, että värjään hiukseni ei ehkä ole uusi alku, vaan reaktio erinäisten instituutioiden fasistisille tendensseille, turhautumiselle ja ehkä tarve tuntea ja ilmaista jotain. Yhdistyneiden Kansakuntien perustaminen vuonna 1945 ei kai ollut vain uuden aikakauden alku, vaan jatkumoa globalisaatiolle, reaktio maailmansotiin ja niin edelleen. Natoon liittyminen ei ole Suomelle vain uusi alku, vaan seuraus sotatraumoista ja pelosta, reaktio globaalin geopolitiikan kiristyneeseen tilanteeseen sekä jatkumoa Yhdysvaltain hegemonialle.
En kuitenkaan tarkoita, etteikö hiuksia saisi värjätä tai perustaa uutta ja luopua vanhasta. Tahdon kiinnittää huomiota syklisyyteen ja ”vanhan” purkamiseen ja tunnustamiseen. Uusi alku on asenne, jota voi siivittää vaikka uudet hiukset tai uusi vihko. Mutta muutos perustuu aina toimintaan, ja myös sana alku taipuu verbiksi aloittaa. Jos aloittaa jotain, on sitä usein jatkettava, harjoiteltava ja työstettävä.
