Teksti ja kuvitus: Anna-Sofia Krjukov
Lammassaari
Lammassaari
Pehmoinen pylly ja sottainen suu
silmiis kun katsoo, sydän pakahtuu.
Ja tiedän, et kellekään toivo kuin hyvää
töytäisyt viestii vain rakkautta syvää.
Vieraiden hyväilystä muisto vain jää,
silti vierestäs löydät jotain pysyvää
sillä ystävän silkkivillaan
voi pään painaa koitteessa illan
Valle
Valle nuolaisi karvaista ylähuultaan
ja sai kielelleen kylmiä hiutaleita.
Katsahdus pörrömahaan
varmisti riemun;
se oli pohjoistuulen valkeaksi tuivertama.
Pakkasyökin on mukava
kun kaikki on pehmeää.
Voi pyllähtää, pyörähtää, pompsahtaa
ihan hetkisen, väsymyksen viekoittelemiseksi.
Ensilumi oli saapunut
– ja nukkumaanmenoaika,
sillä Valle
oli nalle.
