Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, sillä oma rakas voi parhaimmillaan löytyä saman tiedekunnan käytäviltä. Kolme valtsikalaista pariskuntaa kertoi Groteskille tarinansa. 

TEKSTI Sara Keinänen & Saara Pelto-Arvo KUVAT Joona Raudaskoski

”Vaihdoimme numeroita Twitterissä”

Medialaiset Kiia Etelävuori, 22, ja Jani Hellström, 26, aloittivat viestinnän opintonsa peräkkäisinä vuosina. He olivat vaihtaneet pari sanaa ennen varsinaista tutustumista, joka alkoi yhteisen koulumatkan aikana syksyllä 2012.

”Juttelimme ensimmäisen kerran kunnolla, kun satuimme samaan bussiin. Tunnistin Janin medialaiseksi ja menin puhumaan hänelle. Kävi ilmi, että olimme matkalla samalle luennolle. Menimme luennolla istumaan vierekkäin ja päädyimme tekemään kurssin ryhmätyöt yhdessä.”

Puhelinnumerot vaihtuivat Twitterissä, mille pari on nauranut jälkeenpäin.

”Numeroiden vaihtaminen taisi koskea ryhmätyön palautusta. Se oli sellainen kiusallinen ’ota mun numero talteen’ -tilanne. Aluksi jännitti, kun huomasin, että meillä saattaa olla jotain menossa. Samat opiskelukaverit ja se, että jatkossa olisimme samoilla kursseilla, pistivät miettimään”, Jani kertoo suhteen alun tunnelmista.

”Jälkeenpäin Jani on sanonut, että olin aluksi hänelle vähän kylmä. En halunnut, että kaikki saavat tietää meistä heti. ”

Yhteisten opintojen myötä Kiia ja Jani keskustelevat usein vapaa-ajallakin viestintään liittyvistä asioista. He kirjoittavat myös yhteistä viestinnän ilmiöitä käsittelevää blogia.

”Kaverit ovat vähän naureskelleet blogille. He ovat kyselleet, kirjoitammeko sinne parisuhteestamme. Viestintä on kuitenkin molemmille tärkeä asia ja intohimo, joten yhteinen kirjoitusharrastus on löytynyt sitä kautta”, Jani ja Kiia toteavat.

Viime kevään pari vietti kaukosuhteessa, kun Kiia oli vaihdossa Göteborgissa. Jani kertoo, että luottamus ja toisen arvostaminen kasvoivat, kun ei ollut osa toisen arkipäivää.

”Kun Kiia tuli takasin, olimme varmasti maailman onnellisin pariskunta.”

”Vaihdon aikana varmistui, että oikeasti haluaa olla toisen kanssa. Mietin joskus aiemmin, onko mahdollista löytää ihmistä, joka on samalla tosi hauska, älykäs ja kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Jani on kaikkea sitä”, Kiia kertoo.

”Kantavin asia on se, että voimme jutella kaikesta mahdollisesta ja nauraa kipeillekin asioille. Molemmilla on vähän vinoutunut huumorintaju”, Jani pohtii.

 

”Tutustuimme valtsikan speksin kulisseissa”

Yhteiskuntapolitiikan opiskelija Silva, 21, ja kansantaloustieteen fuksi Adam, 22, tapasivat viime syksynä valtsikan speksin ensimmäisissä tanssitreeneissä. Tanssivastaava ohjeisti kaikkia menemään esittäytymään ihmiselle, jota ei ole vielä tavannut. Silva käveli Adamin luo ja esittäytyi reippaasti.

’’Kysyin, mistä Adam on, ja hän vastasi olevansa TKKO:lta. Repesin aivan totaalisesti.’’ Silva sai Adamin pasmat niin sekaisin, että taloustieteen ainejärjestön nimen (KTTO) kirjaimet vaihtoivat paikkaa.

Tanssitreenien jälkeen Adam lisäsi Silvan Facebook-kaveriksi. ’’Menin stalkkaamaan ihan kunnolla.’’

Facebookissa Adam törmäsi tilapäivitykseen, joka vihjasi, että Silva olisi varattu. ’’Ajattelin, että okei, se meni siinä.’’

Kuitenkin jo parin viikon sisään Cupido puuttui peliin, kun Silva ja Adam osuivat samalle taloustieteen luennolle. Silva huomasi Adamin istuvan toisella puolella salia.

’’Mulla oli kone edessäni, ja päätin sen enempää miettimättä mennä juttelemaan Adamille Facebook-chatissa.”

Juttelu jatkui luennon jälkeen pitkälle iltaan asti lähes taukoamatta. Tässä vaiheessa Adam nolostuu. ”Heitin Silvalle aika härskin läpän. Se meni vähän yli, koska oltiin vasta tavattu, ja juteltiin silloin ensimmäistä kertaa. Silva vähän pahastui siitä.”

Asia jäi harmittamaan Adamia niin paljon, että hän päätti yrittää korjata tilanteen seuraavana päivänä luennolla.

Silvaa hymyilyttää. ’’Adam osti mulle Kismet-suklaapatukan. Mietin, että mitä helkkaria, kuka on tää poika, joka ostaa mulle suklaata luennolle!’’

Kismet-kohtaamisen jälkeen juttelu jatkui Facebookissa taas pitkälle yöhön. Parin mukaan toiselle kerrottiin ruudun välityksellä tässä vaiheessa jo syvällisiäkin juttuja.

’’Tuntui, kuin olisimme tunteneet toisemme pitempään kuin vain kaksi päivää.’’

Ensimmäiset treffit sovittiin heti seuraavalle päivälle, ja ne kestivät kertaheitolla yli 24 tuntia. Tämän jälkeen pariskunta on viettänyt aikaa yhdessä lähes poikkeuksetta joka päivä.

Yhdessäoloa helpottaa se, että molemmat opiskelevat samassa koulussa. Valtsikan bileissäkin voi käydä ilman, että toinen tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Lisäksi speksistä on tullut Adamin ja Silvan ensimmäinen yhteinen kokemus.

”Oli helpottavaa voida puhua speksistä, kun toinen ymmärsi tasan tarkkaan, mistä on kyse.”

 

”Ensitreffejä varten laadittu lista puheenaiheista jäi käyttämättä”

Viestinnän opiskelija Emilia Jaakkola, 22, ja taloustieteen opiskelija Ronny Rännälä, 22, ihastuivat toisiinsa teini-ikäisinä, vuosia ennen opintojen alkua valtiotieteellisessä.

”Tapasimme 17-vuotaina yhteisen kaverin bileissä. Ensitapaamisen perusteella pidin Ronnya yli-itsevarmana pellenä. Seuraavissa juhlissa päädyin teinihumalassa haukkumaan häntä. Aloimme kuitenkin viestitellä mesessä. Myöhemmin päädyimme ensimmäisille treffeille.”

”Emiliassa ihastuin ensiksi hänen suorasukaisuuteensa. Ärsyttää, jos ihmiset eivät sano asioita suoraan. Pystyin myös alusta asti olemaan oma itseni Emilian seurassa. Olin miettinyt ensimmäisiä treffejä varten listan puheenaiheista siltä varalta, ettei juttu luista. En tarvinnut niistä ainuttakaan.”

Emiliaa kiehtoi Ronnyn auktoriteetti.

”Ystävän puheet koulun cooleimmasta jäbästä kieltämättä nostivat kiinnostusta. Parien treffien jälkeen Ronnyn huomaavaisuus ja hellyys saivat perhoset vatsaan ja niin saavat kyllä edelleen.”

Pari muutti yhteiseen kotiin vuonna 2013. Samana keväänä he pänttäsivät myös pääsykokeisiin. Päätös molempien valtsikaan hakemisesta ei ollut yhdessä sovittu.

”Emilia oli päättänyt hakea viestintään, ja kehotti minua kauppikseen hakemisen lisäksi osallistumaan myös taloustieteen pääsykokeisiin.”

”Se jos mikä oli ’meant to be’. Ronny ei uskonut pääsevänsä sisään, mutta molempien nimet löytyivät opiskelupaikan saaneiden listalta”, Emilia kertoo.

”Arjessa ei huomaa, että opiskelemme samassa paikassa. Toisaalta en ehkä olisi valinnut taloustiedettä sivuaineeksi, jos Ronny ei opiskelisi sitä. Saan kotona opiskeluapua laskareihin”, Emilia nauraa.

Yhdessä vietettyjen vuosien myötä Emilia on oppinut Ronnylta positiivista asennetta ja sitkeyttä tavoitteiden saavuttamiseen. Ronny on taas omaksunut Emilialta kärsivällisyyttä ja suvaitsevaisuutta muita ihmisiä kohtaan.

”Olemme kasvaneet yhdessä teineistä aikuisiksi.”